Pallontallaajat.net
Valikko

Raja Ampat – Sukellusparatiisi Länsi-Papualla

Raja Ampat – kaukainen paratiisi tyynellävaltamerellä Länsi-Papuan provinssissa, Indonesiassa. Olimme haaveilleet matkasta tänne jo vuosia sen maailmankuullun sukelluksen vuoksi, paikassa jossa koralliriutat ja kalat ovat elinvoimaisempia kuin missään muualla maailmassa. Enemmän kuin 1500 eri kalalajia, yli 600 lajia koralleja, lisäksi valaita, pahoilaisrauskuja, delfiinejä, suistokrokotiilejä, haita, dugongeja ja niin paljon muuta!

Raja Ampat käsittää enemmän kuin 1500 pientä saarta, joista vain pieni osa on asuttua. Saarilla elää noin 50 000 ihmistä ja vuosittain matkailijoita on viime vuosien tuhansista per vuosi viime vuoden 15 000 matkailijaan. Saarten tietoisuus on siis nostanut päätään matkailijoiden keskuudessa ja tämä oli yksi niistä syistä, minkä vuoksi päätimme lähteä sinne nyt, jos turismi tulee jonain päivänä kasvamaan liialti. Turismi onneksi on silti edelleen todella vähäistä (vertaa esim. Thaimaan 40 miljoonaan turistiin vuodessa), mikä onkin mahdollistanut alueen eliöstön elinvoimaisuuden ja koralliriuttojen kunnossa pysymisen. Alueet on myös suojeltuja laajalti ja suurin osa turisteista ketkä sinne matkaavat kunnioittavat ympäristöä sen ansaitsemalla tavalla. Aluetta suojellaan laajasti myös mm. Indonesian valtion, paikallisten ryhmien, WWF:n ja muiden lukuisten erilaisten luonnonsuojelujärjestöjen ja itsenäisten toimijoiden toimesta. Alueen kylmät voimakkaat syvänemeren virtaukset on pitänyt koralliriutat runsaina ja elinvoimaisina.

Tammikuu on osottautunut meille vakiintuneeksi talviloman ajankohdaksi, sillä tammikuussa kotimaassa on yleensä kylmää ja pimeää, jolloin on mukava päästä aurinkoiseen tropiikkiin hankkimaan energiaa. Lisäksi tammikuu on hyvä aika matkustaa Raja Ampatiin, jolloin syvänmerenvirtaukset ovat maltillisempia, joka tekee sukeltamisesta hieman helpompaa ja vedet ovat kirkkaampia. Lisäksi tammikuussa on ”manta season” eli pahoilaisrauskuja on varmasti nähtävissä! Matkasuunnitelma poikkesi meidän aikaisemmasta tyylistä ostaa vain lennot valmiiksi ja katsella sitten majoitusta vasta paikan päällä. Toisaalta se olisi ollut myös täälläkin mahdollista, mutta haastavaa, koska saarien välillä kuljetaan vain vesiteitse ja venematkat ovat kalliita ja ne pitää yleisesti sopia etukäteen. Joten aikaisemmasta poiketen, jouduttiin hieman kiristelemään hampaita yrittäessämme varailla matkakohteita ja majoituspaikkoja paikanpäälle etukäteen. Tälläisille leppoisan seikkailuasenteen omaaville ”katsellaan sitten paikanpäällä minne mennään” tämä ei ollut mitenkään kovin yksinkertainen asia 😀

Matkustaminen Raja Ampatiin on hieman työlästä, ehkä sekin on pitänyt osiltaan turistit paikasta loitolla. Helsingistä Sorongiin pääsee lentämään kahdella stopilla, josta matkaa täytyy jatkaa edelleen vesiteitse eteenpäin. Meidän kohdalla valmiiksi pitkä matka sai vielä ekstra venytystä, kun Qatarin lento Dohasta Jakartaan myöhästyi yli kuudella tunnilla ja tästä johtuen emme ehtineet jatkolennolle. Seuraava lentoyhtiön tarjoama jatkolento lomakohteeseemme oli vasta neljän päivän kuluttua, lentoja ei siis ihan jatkuvalla syötöllä sinne lähde. Ensimmäinen ajatushan oli, että emme todellakaan jää odottamaan neljää päivää jatkolentoa Indonesian pääkaupunkiin. Naureskeltiin sitä, että ensimmäisen kerran kun on majoituskin buukattu etukäteen käy näin, että emme pääse sinne yöpymään, eikä varausta voinut peruuttaa. No emme jääneet puresekelemaan kynsiä vaan buukkasimme itse jatkolennot Papualle toiselta lentoyhtiöltä ja tästä huvista saatiin pulittaa 1000 euroa. No sentään meidät upgreidattiin business luokkaan ilman pyyntöä 😀 Olimme kuitenkin iloisia siitä, että emme myöhästyneet kuin vuorokauden alkuperäisestä suunnitelmasta, joten lomasuunnitelmat eivät menneet täysin uusiksi.

Majoitus näillä saarilla on pääosin homestay tyyppisissä ratkaisuissa, eli perheiden omistamissa majapaikoissa, yleisesti ne ovat Raja Ampatissa yksinkertaisia bambu bungaloweja veden päällä. Maalla olevia bungaloweja on tarjolla jonkin verran, joskin vähemmän. Homestayssa tarjoillaan ruoka kolme kertaa päivässä, joka koostuu paikallisista raaka-aineista, tarkoittaen yleensä riisiä, kalaa ja kasviksia, aamupalaksi ja välipalaksi jotain pullantapaista on tarjolla. Yön hintaan kuuluu siis majoitus ja homestayn tarjoama ruoka, käytännössä all inclusive siis 😀 Tämä johtuu siitä, että pienillä saarilla ei ole mitään muuta kuin homestayt, ei siis kauppoja, kioskeja tai varsinkaan ravintoloita kannata odottaa täältä löytävänsä. Isoimmilla, kuten Waisain pääsaarella ja useampia majapaikkoja tarjoavalla Krin saarella oli muutama pikkukioski. Sähköt majapaikoissa on generaattorin avulla päällä ainoastaan iltaisin muutaman tunnin ajan. Myös puhelinverkko ja nettiyhteys suurrimilta osin saarilta puuttuu, joten täydellinen irtiotto on taattua!

Raja Ampatiin tullaan sukeltamaan ja snorklaamaan. Pienten saarien välillä kuljetaan vesiteitse ja yleisesti saarilla ei ole mitään teitä, moottoriajoneuvoista puhumattakaan. Lisäksi saarilla on mahdollisuus nähdä paratiisilintuja ja muita eksoottisia eläimiä, joista osa sellaisia mitä ei tavata missään muualla maailmassa kuin täällä. Tämä johtuu siitä, että vielä vasta n 10 000 vuotta sitten, alue olikin fyysisesti osa Australian mannerta, josta se on myöhemmin irtaantunut omakseen.

Oltiin varattu ensimmäinen viikko yksityissaarelle eco resorttiin. Yöpymisen hinta oli huomattavasti kalliimpaa, kuin homestayssa. Syy miksi varattiin majoitus tänne oli se, että kyseessä oli Padin sukellusresortti ja Annan tavoite oli käydä sukelluskurssi täällä. Saavuimme Sorongista veneellä saarta kohti ja edessämme häämötti niin vihreä ja kaunis pieni saari, turkoosi vesi ja bambubungalowit näytti kelluvan veden päällä. Reissufiilis iski kasvoille välittömästi! Meidät otettiin sydämmellisesti vastaan tälle pienelle saarelle, jossa näytti olevan vain 7 bungalowia. Meidät saateltiin laituria pitkin meidän bungalowiimme, joka sijaitsi kokonaan vedenpäällä. Työnnettiin pitkät vaatteet syvälle rinkkaan ja vaihdoimme päälle uimavaattet, jotka päällä vietimmekin sitten seuraavat kolme viikkoa. Katselimme bungalowin terassilta turkoosia vettä ja huomatiin riuttahaiden uiskentelevan bungalowimme alapuolella! Niin eksoottista, ajattelimme.

Pienestä myöhästymisestä huolimatta aikaa oli riittävästi sukelluslisenssin saamiseksi, ainoana kurssilla olleena kurssi käytiin oman aikataulun mukaisesti ja hieman tavanomaista aikataulua nopeammin. Myös Mikolla oli aikaa sukellella sillä aikaa kun minä olin vielä harjoittelemassa. Ensimmäisellä harjoitussukelluksella, uimme rannasta hieman eteenpäin ja sukelsimme 18 metrin syvyyteen ja heti minua tuli vastaan jättimäinen kilpikonna ja ilosta riemuten olin kiljahtaa niin, että reguaattori meinasi lentää suustani sillä olin odottanut näiden ihanien otuksien näkemistä jo kauan, sillä en koskaan aikaisemmilla reissuilla ole ollut niin onnekas, että olisin päässyt niitä näkemään. Kilpikonnan uidessa ohitse jatkoimme matkaa ja sukellusopettaja osoitteli kokoajan kaikenmaailman ihmeotuksia, osa sellaisia, joita en ollut koskaan nähnyt. Näin mm. partahain(wobbegong), velhokalan(stonefish), hummereita(lobster), stingrayn ja niin paljon muuta! Ei muuta kuin kortti taskuun ja vihdoinkin päästään yhdessä sukeltamaan. Päätettiin, että lähdetään seuraavana päivänä sukeltamaan päiväksi yhdessä kahden muun reissaajan kanssa, joihin olimme tutustuneet jo Jakartassa. Tiedossa oli niin sanottu ”manta point”, jossa oli takuuvarmasti manta rayta nähtävissä. Lyhyen venematkan jälkeen sukelsimme pohjaan ja siinä niitä valtavia n. 5-7 metrin siipivälin omaavia upeita otuksia ui ja leikki regulaattorista tulevien ilmakuplien kanssa! Kertakaikkiaan mahtava kokemus. Tämän jälkeen menimme lounastamaan läheisen saaren laiturille, rannalle, jossa oli runsaasti mangrovemetsää, lähistöllä oli vain kaksi viikkoa sitten nähty suistokrokotiili sukelluksella, me emme halunneet törmätä siihen…

Lounaan jälkeen jatkoimme veneellä seuraavaan sukelluskohteeseen. Tämäkin korallirunsas riutta näytti alkavan aivan saaren rannasta, niinkuin kaikilla muillakin saarilla täällä. Rannan tuntumasta avautui syvä ”drop-off” ja edessämme avautui upea seinämä täynnä mitä uskomattomampia koralleja, tuhansissa väreissä ja olomuodoissa, sellaisissa mitä ei voi uskoa edes ennen kuin ne näkee omin silmin. Täällä syvnmerenvirtaukset olivat voimakkaita ja se oli tuonut paikalle runsaasti isoja kaloja. Näimme lukuisia suuria, noin puolitoista metrisiä kilpikonnia, partahaita, riuttahaita, jättimäisiä riuttakaloja, kuten tonnikaloja ja barracudia ja paljon niin valtavia kalaparvia pyöri ympärillämme, että välillä ei eteensä nähnyt! Tämä ei ole laisinkaan liioittelua. Tämä todellakin on sukellusparatiisi!

Ensimmäinen viikko hurahti nopeasti vedenalaista maailmaa ihaillen. Myös omatoimiset pienet kanottiretket olivat täydellisiä kristallinkirkkaissa vesissä liikkuen. Oli aika jatkaa matkaa seuraavalle saarelle ja viikon jälkeen alkoikin jo tuntua siltä, että haluaa nähdä lisää. Ei muuta kuin botski alle ja matkaan! Sillä sehän on ainoa keino liikkua saarien välillä. Aurinko porottaa taas pilvettömältä taivaalta ja ilmanlämpötila huitelee 30 paremmalla puolella, suolainen merivesi tirskahtelee kasvoille ja tunnin jälkeen horisontissa kimaltelee seuraavaa kohde; Beser bay. Nimensä mukaisesti rauhallisessa poukamassa sijaitseva homestay oli enemmän kuin mitä osasimme ikinä kuvitella. Neljä simppeliä bungalowia turkoosin veden päällä rauhallisessa poukamassa. Meidät kutsuttiinkin heti lounastamaan ja pääsimme esittäytymään muille majapaikassa oleville.

Päiväntasaajalla ollessa on ihana herätä ilman herätyskelloa joka aamu lintujen lauluun ja auringonnousuun joka päivä kuuden maissa. Ihana rytmi, johon ei Suomessa pääse tottumaan jatkuvan vaihtuvuuden takia.

Aamupalan jälkeen puetaan snorklauskamppeet päälle ja lähdetään katsomaan mitä uutta ja mielenkiintoista tulee taas näkemään. Lounaalla ja illallisella vaihdellaan kuulumiset muiden samanhenkisten reissaajien kanssa ja kerrotaan mitä olemme nähneet snorklatessa. Yhteishenki näillä saarilla muiden reissaajien kesken on aivan huikeaa. Oleskellessa pienellä saarella, joissa on vain muutama bungalow ja joka päivä istahdat saman ruokapöydän ääreen on aivan väistämätöntä, etteikö uusia ystävyyssuhteita syntyisi.

Snorklasimme ja levyttelimme beser bayssa neljä päivää. Makoilimme aamusta iltaan uikkarit päällä vedenpäällä olevan bungalowin terassilla, pelasimme pelejä ja välillä pulahdimme veteen snorklailemaan. Käytiin myös veneellä tekemässä päiväreissu läheiselle Piaynemon näköalapaikalle(joka oli muuten uskomaton!) ja kävimme snorklaamassa samalla reissulla muutamassa mahtavassa kohteessa.

Neljässä päivässä tämän pienen saaren ympäristö tuli koluttua läpikotaisin ja olimmekin valmiita jatkamaan matkaa viimeiseen kohteeseemme Raja Ampatissa tällä reissulla. Olin jo valmiiksi hieman kauhusta kankea, kun tiesin, että edessä on ainakin kahden tunnin matka tyynenmeren tyrskyissä seuraavaalle saarelle: Batantalle. No onneksi olin nähnyt homestayssa ihan mukavan kokoisen veneen ja ajattelin, että ei huolta tulevasta botskimatkasta. Oli lähtöpäivä. Hyvästelimme muut ja vilkutimme meidän botskin kuskille, että olemme valmiita lähtemään ja eipä aikaakaan kun hän täräytti käyntiin pienimmän paattinsa mikä häneltä löytyi. No meri on tyyni, ajattelin. Edetessä kuitenkin huomasin, että virtaukset pahenee ja vaahtopäitä alkoi merellä olla näkyvissä. Istuin edessä, Mikko istui minun takana, sillä botski oli niin pieni, ettei siinä mahtunut istumaan kahdestaan vierekkäin. Keula alkoi pomppia kokoajan korkeammalle ja pujottelimme aaltojen välissä puolelta toiselle. Loppumatka taittui itseltä itkiessä ja meripelko alkoi taas nostella päätään. Selvisimme kuitenkin hengissä perille ja hymy palasi kasvoilleni kun näin valkoisella rannalla bungalowit ja riippukeinut heilumassa terassilla.

Batantalla meillä oli aikaa neljä päivää ennekuin meidän pitää lähteä kotimatkalle. Batanta on iso saari ja selvästi kauempana muista Raja Ampatin kohteista. Täällä riutta on aivan uskomattomassa kunnossa ja näimmekin snorklatessa merenelävää enemmän kuin koskaan missään! Snorklasimme päivittäin kilpikonnien, paholaisrauskujen, haiden ja isojen kalaparvien kanssa. Batantalla on myös mahdollista käydä trekkaamassa mm. vesiputouksilla ja nähdä harvinaisuudestaan kuuluisia wilsons birds of paradise lintuja. Meidän alkuperäinen suunnitelmana olikin käydä lintuja bongaamassa, mutta koska vedenalainen elämä täällä oli niin uskomatonta, emme ehtineet lintuja bongailemaan.

Kaikenkaikkiaan Raja Ampat oli meille unohtumaton matka ja kokemus, jonne taatusti palaamme joskus uudelleen. Yksinkertainen ja leppoisa saarielämä maailman rikkaimpien korallien ja merenelävien keskellä, ilman puhelinverkkoa ja sähköä on kokemus, jonka toivoisin jokaisen kokevan edes kerran elämässä.

Beser Bay Homestay

Views

Sunset in Batanta island

Tässäkö sitä pitää vaan levytellä?

Doberai Eco Resort

Beach views

I could watch these views all day long

This girl is a Diamond <3

Kayaking!

just checking the views

hit the road jack

Gam Island

Afternoon Coffee

Islands around Piaynemo

Village in Arborek Island

ebaulette shark

Dayan Homestay

Best seafood ever!

cuddle fish

These colours!

let´s go under!

<3 Just chilling Sorong city These colours! ...and more Batanta

Edellinen viesti

Saatat myös pitää näistä

Ei kommentteja

Jätä vastaus